Seinä vastassa

Unknown-3

Lattomeriajojen mutamaski 2016

Nyt tulee vähän pitkää epistolaa… Olen ollut nyt noin 8 viikkoa ilman treeniohjelmaa. Samoin kilpailut on nyt ajettu tälle kaudelle. Oli jo itseasiassa Seutulan kierroksen jälkeen toukokuussa. Tämän takana on sama syy kuin blogihiljaisuudessakin. Hommasin itselleni mojovan ylirasitustilan/ylikunnon/alipalautumistilan – monta nimeä moninaisille oireille.

Saaga alkoi pari kuukautta sitten normaalin tiistaipäivän jälkeisellä kotimatkalla. Olin juuri päässyt Kurviin autolla ja yhtäkkiä ajaessa tuntui, että tajunta alkaa häipymään. Korvissa alkoi humista, paineen tunne valtasi koko kropan ja jalkoja ja käsiä kihelmöi. Vedin auton samoin tein sivuun, soitin hätäkeskukseen ja olinkin jo 5 minuutin kuluttua ambulanssissa piuhoissa.

Tästä lähtikin vyyhti purkautumaan: seuraavien viikkojen aikana olin 24 tunnin ekg-seurannassa (vasen seinämä hieman paksuuntunut, ns. urheilijan sydän), verenpaineet myös 24 h tarkkailussa, labroja otettiin ja kaikkea muuta kivaa. Lopputoteamana siis jo alussa mainitsemani ylirasitustila, joka oli ilmeisemmin rakentunut pitkän ajan kuluessa. Kuten vähän pelkäsinkin, tästä ei ihan heti ukko tokene.

Jouduin aloittamaan verenpainelääkityksenkin uudestaan kalsiumsalpaajalla, mutta nyt reilun kuukauden jälkeen huimausten vuoksi lääkäri ehdotti kokeilemaan betasalpaajaa. Tämä kyllä hieman arveluttaa, koska sehän laskee sykkeitä = heikentää suorituskykyä ja toisekseen kun omat sykkeeni käyvät jo nyt yöllä alle 35 bpm:ssä, niin ei tuota enää tohtisi kovin paljoa laskea. (Edit: kyseenalaistaessani lääkevalinnan lääkäri muutti sen samoin tein. En kehota ketään aliarvioimaan ammattilaisten neuvoja, mutta kannattaa tietää aina mitä syö ja miksi. Koskee niin lääkkeitä kuin ruokaakin.).

Valmentajan ohjeesta tuli heti täysi stoppi lenkeille, treeneille ja kilpailuille. Tavoitteena oli minimoida stressitekijät ja aloittaa tehokas palautuminen. Siirryin myös operoimaan kotitoimistolta käsin, jolloin pystyin hallitsemaan aikataulujani paremmin ja sitä kautta sain normalisoitua rytmiä. Pahin pelkoni olikin, että ylirasitustila alkaa vaikuttamaan leipätyöhön.

Nyt kun olen pari kuukautta tätä asiaa palastellut ja sulatellut – osin jopa hyväksynyt tilanteen – niin halusin kirjoittaa teille muille “ahnehtijoille” varoittavasta esimerkistä. Kun reilu kaksi vuotta painaa pää punaisena aamusta iltaan aikataulutettua elämää, johon yrittää mahduttaa perhe-elämän, työn, bänditouhut, pyöräilyn, vapaaehtoishommat ja muut liikkuvat palikat, niin ulkoa päin katsellessa lopputuloksen olisi voinut arvata aika helposti. Tällaisessa oravanpyörässä kuitenkin oma havainnointi heikkenee, huonosti nukutut yöt ja niiden aiheuttama väsymys eskaloituu ja riittävän ravinnon ja levon takaaminen vaikeutuu liiaksi.

Jos hakemalla hakee merkkejä tältä keväältä, niin nyt jälkeen päin katsottuna viestit olivat aika selkeät: 5 flunssaa, sykkeiden vs. laktaattien epäsuhtainen kehitys, 2 kuukautta krampissa jököttäneet selkälihakset, heltiämättömät jumit jaloissa… Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Se, miksi en reagoinut näihin, on juuri se sama, minkä vuoksi niin moni muukin päätyy samaan tilanteeseen kanssani: tinkimättömyys harjoittelussa ja muussa elämässä, tiukka tavoitteellisuus, luovuttamisen puuttuminen keinovalikosta, liiallinen kiire kuunnella omaa kroppaa ja tuntemuksia sekä suoranainen jääräpäisyys.

Olen seurannut nyt sykkeitäni (ortostaattinen ja sykevälivaihtelu) kätevällä applikaatiolla HRV4Training ja tietenkin kevyillä lenkeillä, niin olen näiden mukaan “ready to do some intense training”. Näin ei kuitenkaan vielä ole. Oma ylirasitustilani kehittyi vuosien saatossa, joten se näkyy ja tuntuu hermostossa, joka on vielä aika sökönä. Ehdin jo hieman iloita parantuneesta tilanteesta ja nostin määriä ja jopa varovasti lenkillä intensiteettiä, mutta rekyyli pamautti käsille maanantaina: hermosto muistutti olemassaolostaan kahden kuukauden takaisia tuntemuksia väläyttelemällä. Ei muuta kuin takaisin alkupisteeseen.

UnknownOlen ehtinyt jo miettimään, onko vegaaniudella jotain merkitystä tilanteen kanssa, mutta seurattuani normaalia ateriointia, pystyin hengähtämään ja toteamaan, että eiköhän tässä ole peruspalikat kasassa hyvin ravinnon suhteen (kts. kuva).

Nyt on aikaa keskittyä lomalla perhe-elämään, heittää muutama hyvä keikka bändin kanssa, viimeistellä syksyllä ilmestyvää levyä ja ottaa pyöräily kevyemmän kautta. Sitten syksyllä voi alkaa keskittää katsetta loppuvuoden ratapyöräilyn SM-omniumeihin ja ehkäpä jollain tasolla ensi kesän kisoihin. Nyt kuitenkin maltilla ja tarkemmin itseään kuunnellen.

Hyvää kesää kaikille ketjunpyörittäjille ja niille, jotka tänne löytävät googlaillessaan hakusanoilla: ylikunto, ylirasitus, parasympaattisen hermoston ylirasitustila, alipalautuminen jne. 😉

Advertisements
Standard

5 thoughts on “Seinä vastassa

  1. J says:

    Olenkin ihmetellyt, että mihin se Matero on tuloslistoilta ja blogista kadonnut. Jos vain aikaa ja jaksamista riittää, niin olisi mukava lukea toipumisesta.

  2. Tsemppiä sinne. Vaikkei omat harjoitusmäärät ole lähellekään samaa niin aina pieni pelko persiissä ylirasituksen suhteen. Veikkaan, että nämä asiat tosissaan huomioon ottavalle pyöräilyvalmentajalle olisi kysyntää.

    • Rasitus kehittyy salakavalasti ja vaikka minun valkku on kirjoittanut aiheesta kirjankin, niin avain on kuitenkin aina itsellä – kun on “liikaa” tahtoa ja päättäväisyyttä, niin oireita tulee helposti vähäteltyä ja laitettua ne normaalin väsymyksen piikkiin. Oman kropan arviointia hankaloittaa myös se seikka, ettei välttämättä edes muista millainen on se “normaali” vireystila, jos on muutaman vuoden vetänyt täysiä puolivaloilla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s