El Burro ja Tehtävä Porissa

Lattomeriajojen loppumähinät. Kuva ©Jari Birling. Kiitos taas!

Lattomeriajojen loppumähinät. Ajoin itseni melkein ulos kuvasta 😉 Kuva ©Jari Birling. Kiitos taas!

No niin. Kauden ensimmäinen pistekisa kilpasarjassa tuli heitettyä Porin Lattomeriajoissa 21.4. Ohjelmassa oli 65 kilometriä porilaista sielunmaisemaa: pitkää suoraa sivuvastaisessa. Tässä kiteytettynä allekirjoittaneen suunnitelmat vs. todellisuus.

Suunnitelma:
Tarkoituksenani oli lähteä avaamaan kisakausi (ensimmäinen lisenssikesä) tavoitteellisesti. Sanonpa nyt suoraan, vaikka en sitä kenellekään mainostanut, niin podiumpaikkaa lähdin hakemaan. Ajatuksenani oli ajella “suojassa” pk-sykkeillä, pääryhmän ensimmäisessä kolmanneksessa, seuraille kilpakumppaneiden jalan toimivuutta ja irtiottojen luonteita. Kisassa kun ajettiin 4 kierrosta (á n. 15 km), tavoitteenani oli varmistella paikat viimeisen 3 kilometrin matkalle 5 sakkiin, josta pystyisin tuoreella jalalla painamaan viimeisen kilsan sitä isoa kovaa ja rynnäten maaliviivalle kuin se kuuluisa Kainuun härkä. Tämä oli siis suunnitelmani.

Todellisuus:
Vapaan vauhdin alkua odotellessa ryhmässä oli havaittavissa lievää hermostuneisuutta. Kaikki nuoret ja vanhemmatkin oriit olivat päässeet laitumelle ja tarve ajaa sekä omat että kaverin jalat alta oli selvästi aistittavissa. Vapaan vauhdin alkaessa vauhti kiihtyi mukavaan myötätuuleen noin 43-45 km/h ja kärkiporukasta lähtivät ensimmäiset irtiottoa muistuttavat sykäykset. Tässä vaiheessa kisaa maltti on valttia ja tyydyinkin ottamaan vain muutaman tymäkämmän polkaisun, että pysyn tahdissa mukana. Adrenaliinista huolimatta sykkeet pysyivät aisoissa ja sainkin ajella pääosin pk-lenkkiä koko kisa – keskisykkeet olivat 144, wattien näyttäessä 208 (NP 274).

Vaikka vannotin itselleni jalkojen säästämisen tärkeyttä, niin löysin itseni muutaman kerran vetämästä irtiottoja kiinni samalla raapien niitä kuuluisia “tikkuja” kisarasiasta. Kolme ekaa kierrosta meni n. rallatellessa ja viimeisellä kiekalla alkoi homma muistuttaa sitä kuuluisaa rokkenrollia. Puolen välin jälkeen allekirjoittanut turhaantui IK:n poikien “tiimitaktiikkaan” – 1 ukko hatkassa ja 5 kaveria jarruttamassa pääjoukkoa muurina. Vaikka olen tunnettu lehmänhermoistani (sarkasmia), kehotin poikia päästämään käden jarrulta. Sen seurauksena vaihdettiin parit provot ja sisuuntuneena ajelin hatkan kiinni, työntäen reilun 2 minuutin ajan reilut 450 wattia Tarmacin taka-akselille.

Tämän tyhmyyden multihuipentuman jälkeen olikin vastassa kisan viimeinen pieni kinkare ja mutkainen rullaava mäkitieosuus, jonka loppupuolella huomasin taas olevani vetohommissa. Mutkatiellä lähti kovin nuoren oloinen kaveri yksinään hatkaan, mutta kaikki taisivat tietää 3 kilsan mittaisen sivuvastaisen maustaman suoran tekevän tehtävänsä tälle irtiotolle.

Viimeinen 4 kilsaa alkoi tuntumaan kilvanajamiselta. Tämä pätkä tuli paineltua 5 minuuttiin keskitehojen ollessa 350 wattia (piikki vajaa tonni). Vauhtiakin alkoi olla mukavasti, kun keskari huiteli siihen kuuluisaan sivuvastaiseen 45 km/h. Napsin viimeisen kilsan kyltin jälkeen muutamia selkiä, hain nenä kiinni eturenkaassa suojaa sivutuulelta ja onnistuin kääntymään maalisuoralle ensimmäisten joukossa. Mutkan jälkeen tajusin konkreettisesti miksi sprinttereillä on 2-3 lead out -miestä kisoissa – olin poltellut viimeisen 4 kilsan aikana loputkin tikut askista ja loppusuoran vaatimaton 30 sekunnin rykäisy meni keskitehoilla 655 wattia maksiminopeuden noustessa 56 km/h. Enkä päässyt edes putkelle.

Lopputulos:
Sain sen mitä tulinkin hakemaan. Podiumpaikan 3. sijan johdosta, kisakokemusta, rehellisen arvion talven treenien onnistumisesta ja kruununa venttiilinhatuksi puhelun Salvannon Antsalta – siirryn ajamaan eliteen ja edustan tulevan kauden CCH Kivenlahden pyörähuollon tiimiä.

Tämä on pyöräilyä parhaimmillaan. Perkeles.

Advertisements
Standard

3 thoughts on “El Burro ja Tehtävä Porissa

  1. Petri Hyppönen says:

    Hyvä kirjoitus kisasta! Onneksi olkoon vielä podiumista ja tiimipaikasta, hieno homma ja peräänantomaton työnteko palkitaan! Vahvaa ja aktiivista tekemistä viimisellä kierroksella muutenkin.

    Itsellä paloi kaikki tikut siinä kasitien suoralla tuulta halkoessa ja kolme irtiottoa kiinni ajaessa mutta ihmeen vähän tuli lopulta ukkoja maalisuoralla ohi. Ensi kerralla ehkä fiksummin tai sitten ei :)..

    Pete – OTC

  2. Kiitosta vaan itsellesi. Hyvä porukkahan siellä loppumähinöissä oli. Kovaa mentiin lopussa ja kyllä tuollaisella sivaripätkällä oikea ja ovela sijoittuminen oli a ja o.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s